The Main room

"Mutta heidän suhteensa on silti kieroutunut. Osaavatko he oikeasti, tai no, lähinnä Donghae, olla hetkeäkään ilman Eunhyukia?", Siwon totesi. Olen avaamassa suutani jo vastalauseseen, mutta suljen sen tajutessani pienen pointin Siwonin puheesta. Olihan se melko totta, että Eunhyuk ja Donghae olivat koko ajan kahdestaan ja Donghae oli hieman onneton, jos ei tiennyt missä Eunhyuk oli.
"Tuossa on kyllä pointtia.. Mutta silti, he vain rakastavat toisiaan ja ehkä Donghae vain pelkää menettävänsä Eunhyukin niin kovasti, että siksi haluaa olla hänen lähellään koko ajan. Donghaehan on menettänyt jo isänsä kuitenkin", totean sitten hetken päästä.

Hetken aikaa jaksan pysyä hereillä, mutta pian tunnen unen ottavan vallan ja nukahdankin melko pian Eunhyukin syliin. En olisi uskonut unen tulevan noin äkkiä.

Kuuntelen aluksi vain muiden puheita, ennen kuin päätän itsekin puuttua asiaan. "En usko, että kyse on siitä. Heillä on toki ongelmansa, mutta niin on meillä muillakin. Mutta he saavat asiat jotenkin järjestymään, koska rakastavat toisiaan. Näen sen selvästi, ja uskon että muutkin näkevät" totean, huokaisten hiljaa.
"Niin. Kyllä siihen tarvitaan muutakin kuin vain se, että hän olisi tottunut olemaan Hyukjaen kanssa" Ryeoook sanoo myöskin, pienesti nyökytellen.

Hymyilen pienesti Donghaen painautuessa lähemmäs ja painan suukon tuon hiusten sekaan. "Minäkin rakastan sinua.." vastaan nuoremmalle, huokaisten hiljaa. Onneksi tuo on jo rauhoittunut siitä aiemmasta.

//ihan oikeesti.. Miksei nyt lähe millään...?

"Minä vain mietin.. Miten ihmeessä Donghae voi antaa anteeksi Eunhyukille noin vain... Donghae oli oikeasti järkyttynyt, kun näin hänet tänään aiemmin, kun Eunhyuk oli uhkaillut häntä. Ja nyt Hae on antanut anteeksi? Sinisilmäistä" Siwon totesi hetken päästä. Vilkaisen Henrya ja käännän katseeni Siwoniin.
"Hän vain rakastaa Eunhyukia", Henry tokaisi.
"Niin, niin ja luottaa kuitenkin häneen", komppaan Henrya.
"Rakastaako vai onko vain tottunut olemaan Eunhyukin kanssa, ettei osaa olla ilman? Minusta heidän suhteensa on aina ollut jollain asteella kieroutunut", Siwon jatkoi.

Nostan katseeni Eunhyukiin ja hymyilen tuolle pienesti, kietoen käteni tuon ympärille.
"Rakastan sinua..", sanon ja painan kasvoni vanhemman kaulaa vasten.

//juu ei mitään. mullaki on ollu taas huono kausi joten en ois jaksanu edes vastaa

Huokaisen hiljaa Donghaen päästäessä kädestäni irti, katsoen tuota pienesti hymyillen. Möngin nuoremman viereen peiton alle, kietoen toisen käteni tuon ympärille.

//oon ollu tosi aktiivinen, mut ollu vähän kaikkee.. ja oon taas päivystyksessä :D

Astelen portaat ylös ja huoneeseemme, jossa päästän Eunhyukin kädestä vasta irti. Tepastelen sängyn luokse ja kiskon päiväpeiton pois päältä, kömpien peittojen alle, seinän puolelle tietenkin. Toinen nukkui aina reunalla, minä möngin liikaa unissani, putoaisin.

Hymyilen pienesti itsekseni Donghaen ottassa kädestäni kiinni, ja puristaen tuon kädesä hellästi, kävellen hieman tuon perässä kohti makuuhuonetta. Tosin jos nyt menen nukkumaan nuoremman kanssa, jää anteeksipyyntö väliin. Noh, tuskin siihen kuolee. Voin kyllä soittaa tai laittaa viestiä Siwonille myöhemmin.

Otan Eunhyukin kädestä kiinni ja lähden astelemaan takaisin yläkertaa päin. Ei keittiössäkään normaalisti tuntunut juttu oikein luistavan. Parhaiten nyt sujui varmaan Kyuhyunilla ja Sungminilla, jotka näyttivät saaneen välinsä kuntoon jotenkuten.

Leikkaan kakusta itselleni palan Kanginin jälkeen. Otan Ryeowookin nostaman maitotölkin käteeni ja kaadan siitä hieman kahviini.

//hurja

[post deleted by owner]

Hymyilen vain nuoremmalle, painaen kevyen suukon tuon suupieleen. "No tulenhan minä" vastaan vain, nousten toisen jälkeen ylös sohvalta. Ei kyllä väsytä oikeastaan, mutta kai sitä silti voi mennä sänkyyn makoilemaan.

Naurahdan vain pienesti Kanginin kommentille, vilkaisten pöytää. Tosiaan, maito piti vielä kaivaa. Käyn hakemassa maidon kaapista, laskien sen pöydälle ja istuen sitten itsekin pöydän ääreen.

//isnpis karkas, kun on koko viikonlopun tehny psykan ja äikän töitä....

Nojaan pääni pienesti Eunhyukin käteen tuon silittäessä hiuksiani.
"Tule... Inhottava nukkua yksin", sanon ja hymyilen pienesti toiselle edelleen. "syödään kakkua sitten myöhemmin, jos sitä jää", jatkan ja kiipeän vanhemman sylistä alas.

Yllätyn Donghaen tullessa syliini, mutta kiedon silti käteni tuon ympärille. Eikö tuo olekaan vihainen? Vien toisen käteni nuoremman hiuksiin, silittäen kevyesti. "Mmm.. Kai minä sitten tulen, niin pääsee pieni nukkumaan" totean hieman vitsillä, hymyillen nuoremmalle.

Voiton Ryeowookia tulemaan itsekin jo pöytään.
"tule vain pöytään sinäkin. Jokainen voi nostaa kyllä perseensä, jos lisää kahvia haluaa tai tarvitsee jotain muuta", totean nuoremmalle, leikaten pienen palan kakusta.

Katson Eunhyukia takaisin tuon tuijottaessa hetken. Suon pienen hymyn tuolle takaisin tämän hymyillessä minulle ja astun sohvan luokse, ängeten vanhemman syliin istumaan. Kiedon käteni Eunhyukin ympärille ja painan kevyen suukon tuon poskelle.
"Tulisit nukkumaan minun kanssa... Ei nukuta yksin", sanon silittäen toisen selkää pienesti.

Nostan katseeni sylissäni olevista käsistäni kuullessani Donghaen äänen, katsoen nuorempaa hetken hiljaisena. "Niin?" kysyn lopulta, hymyillen pienesti toiselle. Siirryn hieman sivummalle, etten istu aivan keskellä sohvaa, tehden tilaa Donghaelle, jos tuo vaikka istuisi alas.

Nyökkään vain muille, kaivaen lisää kuppeja kaapista ja vieden ne pöytään. Haen sitten pannon, kaataen kaikkille kahvia ja vieden pannun sitten pois, laittaen lisää kahvia tulemaan. "Ottakaa vain ihmeessä ensin. Minä otan sitten viimeisenä" totean hymyillen, jääden vielä seisomaan jos jotain kaivataan.

Menen alakertaan pukeuduttuani, mutta nopeasti totean ettei Eunhyuk ollut keittiössä. Peräännyn pois, koska Eunhyykiahan minä etsin. Astelen olohuoneeseen, jossa toinen olikin. Astelen sohvan luokse, jääden seisomaan sen viereen.
"Hyukkie", sanon.

"Kyllä minä voin juoda", vastaam ja vilkaisen ovella pyörähtämässä käynyttä Donghaeta.
"Kaipa sitä yksi kuppi menee", siwonkin tokaisi. Käännän katseeni Ryeowookiin hieman odottavasti.

Nyökkään pienesti Kanginille tuon vastatessa ja vien lautaset pöytään. "Henry? Siwon? Juotteko?" kysyn noilta kahdelta, kun en vielä saanut vastausta, mennen kaivamaan jo kuppeja. Vilkaisen nopeasti oviaukolle jonkun tullessa alas, mutta Donghae lähtikin jo muualle.

Menen itsekin pöytään istumaan, samoin tekivät Siwon ja Henrykin.
"Minäkin voisin kahvia ottaa", sanon ja vilkaisen ovelle kuullessani portaista askelia. Pian Donghae ilmestyi ovelle, mutta katosi ovelta melko samantien huomattuaan ettei Eunhyuk ollut keittiössä.

Hymyilen pienesti Henrylle ja Kanginille noiden vastatessa, vilkaisten itsekin Eunhyukin perään tuon mennessä. Huokaisen hiljaa, päätäni pudistaen, mutta annan asian olla, nostaen kakun pöytään. "Istukaa vain alas, tuon lautaset ja muut ihan kohta" hymyilen muille, astellen kaapille hakemaan tarvittavia. "Juoko kuinka moni kahvia?" kysyn olkani yli, vilkaisten muita.
"Minä ainakin juon" Leeteuk vastaa, mennen jo pöydän ääreen istumaan.

Peseydyn nopeasti ja nappaan pyyhkeeni naulasta, johon olin sen laittanut. Kuivan lattian nopeasti ja lähden sitten suihkuhuoneesta meidän huonettamme kohti. Nyt suihkun jälkeen ei oikeastaan enää nukuttanut... Mutta kaipa sitä voisi torkkua yrittää.

Käännän katseeni Ryeowookiin, joka mainitsi kakun olevan valmis. Täydellinen puheenaiheen vaihdos.
"Minulle ainakin maistuu", totean ja vilkaisen Eunhyukin perään, joka lähti keittiöstä.
"Kyllä minäkin palan voisin ottaa", Kangin sanoi myöskin, vilkaisten Eunhyukin perään myöskin.

Jätän Siwonin aiemman kommentin huomiotta, vilkaisten muita silmäkulmastani. "Tuskin se kauheasti ylireagoinnin puolelle meni..." mutisen lähinnä itsekseni, toivoen että joku vaihtaisi puheen aihetta.
"Tuota.. Kakku olisi valmiina, jos maittaa vielä...?" Ryeowook toteaa hieman kysyvään sävyyn juuri oikealla hetkellä, ja huokaisen pienesti.
"Minä... Syön myöhemmin..." sanon, poistuen keittiöstä olohuoneeseen, lysähtäen sohvalle istumaan.

"Vaikka myönnettäköön, että Hae on aika tunnettu ylireagoinnistakin", totean kuitenkin, hieman puoltaen Eunhyukia. Varmaan kaikki paikalla olijat olivat kuitenkin saaneet maistaa Haen ylireagointia joskus.

Haen huoneestamme pyyhkeeni ja astelen suihkuhuoneeseen päin. Vilkaisen matkalla portaikkoon päin, mutta jatkan matkaani suihkuhuoneeseen. Olisi Eunhyuk voinut tulla suihkuun kanssani. Ilmeisesti tuo kuitenkin halusi jäädä alakertaan muiden kanssa. Tyypillistä. Menen suihkuhuoneeseen ja lukitsen oven.